|
Kuva: Jules Joseph Lefebvre Totuus
|
||
[Pääsivu] [Taustaa] [Toimintaa] [Keskustelu] [Jäseneksi] [Tiedotteita] [Yhteystiedot] [Linkkejä] |
||
|
Mitä on parapsykologia?
Parapsykologialla tarkoitetaan tieteenalaa, joka tutkii niin sanottuja (para)psyykkisiä ilmiöitä. Näillä tarkoitetaan luonnossa ilmeneviä tunnistamattomia ilmiöitä, jotka näyttäisivät ilmentävän ainakin joltain osiltaan jonkinlaista tietoisuutta ja joiden kohdalla on syytä pitää vähintäänkin mahdollisena paranormaalia vaikutuskanavaa. Vahvempi määritelmä edellyttää että nämä ilmiöt ovat todistetusti paranormaaleja, tällöin puhutaan myös psi-ilmiöistä. Parapsykologiset ilmiöt jaetaan yliaistilliseen havainnointiin (ESP), johon kuuluu mm. telepatia, selvänäkö ja ennustaminen, sekä psykokinesiaan (PK), jonka piiriin lasketaan erilaisia mielen vaikutusta aineeseen heijastelevia ilmiöitä kuten levitaatio, poltergeist ja makro-PK. Lisäksi parapsykologiaan usein lasketaan kolmaskin kategoria, survivalistiset tai monadistiset ilmiöt, jotka viittaavat kuolemanjälkeiseen elämään, koska monissa tällaisessa ilmiöissä on kyse edellisten kategorioiden sekamuodosta ja ne muodostavat parapsykologiassa muutenkin selvästi oman ilmiöryhmänsä. Näihin ilmiöihiin lasketaan mm. kummitteluilmiöt, ruumiista poistuminen ja mediumistiset ilmiöt. Edinburghin yliopiston edesmennyt parapsykologian professori Robert Morris on tiivistänyt nyky-parapsykologian seuraavasti: a) Parapsykologia on ilmeisen uudenlaisten, eliöiden ja niiden ympäristön välisten yhteydenpitokeinojen (psi, psyykkiset kyvyt) tutkimista, keinojen jotka jäävät nykyään tiedeyhteisön ymmärryksen ulkopuolelle. b) Parapsykologia on tieteiden välistä ongelma-aluetta eikä mikään erillinen tutkimushaara tai pelkkä psykologian osa-alue. c) Parapsykologia pikemminkin asettaa kysymyksiä kuin tekee oletuksia; sen tehtävänä on tutkia joidenkin yksilöiden väitettyjä kykyjä, mutta se ei ole velvollinen olettamaan kyseisten kykyjen olemassaoloa. d) Parapsykologiassa yhdistyy kahden työhypoteesijoukon tutkimus: 1) "pseudo-psi -oletuksen", joka väittää, että suurin osa psi:n olemassaoloa puoltavista todisteista - ellei jopa kaikki - on valheellista ja seurausta siitä, että ihmisiä on johdettu harhaan tai että havaintoja on tulkittu väärin, sekä 2) "psi-hypoteesin", joka väittää, että ihmisellä on todella tietyissä olosuhteissa käytettävänään uudenlaisia yhteydenpitokeinoja. e) Parapsykologia merkitsee päätelmiä tekevien havaitsijoiden tutkimista ja se voi hyötyä sellaisten mallien käytöstä, joilla selvitetään, miten ihminen tekee havaintoja näennäisesti psyykkisistä tapahtumista sekä siitä, miten ihminen saattaa johtaa harhaan itseään ja muita. f) Parapsykologia käyttää tieteen työvälineitä, kuten yksityiskohtiin pureutuvia luonnollisten tapahtumien kuvauksia, selvityksiä, hypoteesinmuodostusta ja -testausta, korrelaatiotutkimuksia, kontrolloituja kokeellisia tutkimuksia olosuhteita järjestelmällisesti muuntelemalla sekä teoreettisten mallien rakentamista. Parapsykologiaa luonnehditaan yleisesti poikkitieteelliseksi tieteenalaksi, vaikka alan ulkopuolelta kuuleekin silloin tällöin puheenvuoroja, jotka yrittävät kyseenalaistaa jopa alan tieteellisyyden. Joskus puhutaankin neutraalimmin myös tutkimusalasta. Tässä on syytä ottaa lisäksi esille soveltava parapsykologia, jonka tavoitteena on toteuttaa parapsykologisia sovellutuksia sekä tutkia mahdollisten psi-ilmiöden soveltamismahdollisuuksia. Parapsykologisina sovellutuksina voidaan pitää teknisiä menetelmiä tietoisuuden ja aistien laajentamiseksi nykyisestä, jota voidaan myös pitää yhtenä merkittävänä laajennuksena parapsykologian alueella normaalitieteiden suuntaan.
|
||
